Niin sanottua sotasarjaa yritettiin pelata, mutta sota esti senkin. Joukkueet ehtivät pelata eri määrän otteluita ennen kuin sarja keskeytettiin kokonaan.

Tylyimmin kävi Helsingissä 6. helmikuuta pelaamista yrittäneille Karhu-Kissoille ja TBK:lle, joiden kohdalle osui Neuvostoliiton ilmahyökkäys. TBK:n kuusimiehinen joukkue (maalivahti + viisi kenttäpelaajaa) oli päässyt junalla pelipaikalle ja jäällekin, mutta ilmahälytyksen myötä Kaisaniemen kentän valot sammutettiin ja peli keskeytettiin. Pommien alkaessa putoilla joukkueet ja osa katsojista suojautuivat huteraan pukukoppiin. TBK:n Vasif Ahsen-Böre ehti painaa muutaman tytön matalaksi suojaan, kun kentälle osui pommi ja laudoista rakennettu pukukoppi rojahti sirpaleiden iskusta kasaan. Kaikki eivät olleet yhtä onnekkaita kuin Ahsen-Bören pelastamat tytöt, kuolonuhreja ja loukkaantuneita tuli, mukana loukkaantuneissa myös yksi Karhu-Kissojen pelaaja. Peli jäi pelaamatta, mutta TBK:n pojat pääsivät lopulta ehjinä kotiin Tampereelle, kunhan junat saatiin taas kulkemaan.

TBK ehti kauden aikana pelata neljä ottelua, jotka se hävisi kaikki tehden vain yhden maalin Tarmoa vastaan. Maalin tekijä ei kuitenkaan ole jäänyt pöytäkirjoihin. Mestaruussarjan viralliseen sarjataulukkoon kesken jäänyt ottelukin on merkitty mukaan, kun pelattuja otteluita on sarjataulukkoon merkitty TBK:lle ja K-Kissoille viisi, mutta voittoja, tasapelejä ja häviöitä tulee silti yhteensä vain neljä kummallekin.

Jo ennen kauden alkua oli selvää, että TBK:lla olisi isoja vaikeuksia kokoonpanonsa suhteen. Hataralla pohjalla jälkikäteen kasatut tilastokirjat eivät tarjoa TBK:n joukkueeseen pelanneiksi kuin nuo alempana mainitut viisi kenttäpelaajaa plus maalivahdin. Onhan sekin jo jääkiekkojoukkue.

Mestaruussarjan pelien lisäksi TBK kohtasi talven aikana useampaan kertaan Ilveksen ystävyysotteluissa. Niissä peleissä TBK:lla nähtiin jäällä SM-pelejä tililleen saaneiden lisäksi ainakin juniori-ikäiset Björn Nyman, Alfred Ekholm ja Harry Kaltio.