Tappara on avannut seuran oman kunniagallerian, jolla se haluaa tuoda esiin ja kunnioittaa tapparalaisen seuratoiminnan eteen arvokasta työtä tehneitä henkilöitä. Jääkiekkoliigan seuroista TPS:llä ja Pelicansilla on aiemmin ollut vastaavanlaiset kunniagalleriat.

Tappara syntyi vuonna 1955, kun TBK:n jääkiekkotoiminta eriytettiin uuden nimen alle. Ilman vuonna 1932 perustettua TBK:ta Tapparaa ei olisi olemassa. Sen vuoksi Tappara Hall of Famen on muistettava myös TBK:ssa vuosina 1932-1955 vaikuttaneita henkilöitä, joista suurin osa jatkoi toimintaansa seurassa nimi- ja logomuutoksen jälkeenkin.

Tappara Hall of Famen ensimmäisessä vaiheessa on nimetty 41 henkilöä, joiden toiminta on arvioitu erityisen olennaiseksi tapparalaisen urheilutoiminnan kehityksessä. Ensimmäisen vaiheen valinnoissa on erityisesti huomioitu Tapparan ja sitä edeltäneen TBK:n 86-vuotisen historian alkuvuosikymmenet. Nimetyt henkilöt ovat tekemisellään urheilu-, valmennus- tai johtotehtävissä edistäneet merkittävällä tavalla tapparalaisuutta ja seuran mainetta niin kansallisilla kuin kansainvälisellilläkin areenoilla.

Fyysisesti Tappara Hall of Fame sijaitsee Hakametsän jäähallin C-päädyn kulmassa. Jäseniksi valitut meriitteineen ovat nähtävissä myös Tapparan nettisivuston historiaosastossa.

Yhteiskuvassa kunniagalleriaan valittuja tai heidän omaisiaan.

Seurajohtotehtävistä Tappara Hall of Fameen on valittu TBK:n perustamiskokouksen koolle kutsunut ja TBK:n ensimmäisenä puheenjohtajana toiminut Paul Jaeckel, siirtymävaiheessa TBK:sta Tapparaan johdossa toimineet Harry Lindblad ja Lars Sandbacka, neljällä vuosikymmenellä Tapparan johtokunnassa toiminut kunniapuheenjohtaja Immo Sirén, seuraa taloudellisestikin vaikeina aikoina puheenjohtajina luotsanneet Pentti Leino ja kunniapuheenjohtaja Jarmo Viikari, Tapparan jääkiekkoseurana näkyvästi kohti ammattilaisuutta 1970-luvun alussa vienyt Mikko J. Westerberg, sekä heidän lisäkseen seuran kunniapuheenjohtajiksi valitut Tuomo Penttilä ja Kai Miesmäki, joista jälkimmäinen toimi puheenjohtajana, kun seuran edustusjääkiekon toiminta yhtiöitettiin Tamhockey Oy:ksi vuonna 1999. Markus Mattsson, joka torjui maalivahtina kaksi Suomen mestaruutta, siirtyi niiden jälkeen vuonna 1987 Liiga-Tapparan hallitukseen, jossa jatkoi aina vuoteen 2009 saakka.

Tapparan kunniapuheenjohtaja on myös Jarl Ohlson, joka ansaitsee yhtenä ensimmäisistä paikan kunniagalleriassa myös seuran alkuaikojen pelaajana, valmentajana, puheenjohtajana ja yleisesti seuratoiminnan kehittäjänä, joka muun muassa käynnisti juniorien korttelikiekkosarjat 1950-luvulla. Kunniagalleriassa on myös hänen vaimonsa Anja Ohlson, joka oli 1960-luvun alussa perustamassa julkisuudessa vähemmän näkyvää mutta seuran toiminnalle ehdottoman tärkeää naisjaostoa, jonka puheenjohtajana toimi neljällä vuosikymmenellä.

Erityisen Tappara-uran on tehnyt Kalevi Numminen, joka aloitti edustusjoukkueen pelaajana vuonna 1957, toimi joukkueen päävalmentajana 1970-luvun ajan ja jatkoi vielä Liiga-Tapparan toimitusjohtajana vuodesta 1986 vuoteen 1993 – matkaan mahtuu melkoinen määrä mestaruusmitaleita. Hänen poikansa Teppo Numminen voitti Tapparassa kolme peräkkäistä mestaruutta 1986-1988 ennen kuin siirtyi Pohjois-Amerikkaan ja pelasi NHL:ssä yhden pisimmistä eurooppalaispelaajan peliurista. Nummiset ovat ensimmäinen isä ja poika -kaksikko, joka on valittu Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n Hall of Fameen.

Paikan Tapparan kunniagalleriasta ansaitsee ehdottomasti myös junioripuolella 1980-luvun alkupuolelta aina näihin päiviin saakka toiminut Timo Mäkinen, joka on valmentanut kuudella eri vuosikymmenellä (1960-2010) syntyneitä Tappara-junioreita!

Kuvassa vasemmalta Pertti Ansakorpi, Pertti Valkeapää, Kalevi Numminen, Martti Jarkko, Lasse Litma ja Jarmo Männistö.

Tappara on aiemmin jäädyttänyt viisi pelinumeroa, joiden kantajat ovat erityisesti ansioituneet Tapparan mestaruussarjakiekkoilijoina. Numeroita kantaneet Kalevi Numminen, Pekka Marjamäki, Timo Jutila, Timo Susi ja Janne Ojanen ovat luonnollisesti mukana myös Tappara Hall of Famessa.

Peliurallaan vain TBK:ssa pelanneista uuteen kunniagalleriaan on valittu Jarl Ohlsonin lisäksi Jaakko Hietaniemi ja Gösta Wangel. TBK:n paitaa ennen Tapparaksi muuttumista ehtivät kantaa Matti Rintakoski, Erkki Hytönen, Seppo Liitsola, Esko Luostarinen, Esko Niemi ja Yrjö Hakala, joiden TBK-kultamitalit saivat seuraa Tapparassa voitetusta kullasta vuonna 1959.

Pitkät ja menestyksekkäät Tappara-urat ovat pelanneet lisäksi Jouni Seistamo, Timo Ahlqvist, Pertti Ansakorpi, Antti Leppänen, Pertti Koivulahti, Pertti Valkeapää, Martti Jarkko, Lasse Litma, Erkki Lehtonen, Kari Heikkinen ja Pekka Laksola. Kaikki nämä nimet löytyvät korkealta sijalta Tapparan historiatilastoista pelattujen kausien, otteluiden tai tehopisteiden kohdalta. Unohtamatta tietenkään sitä, että he ovat olleet iso osa menestyneitä joukkueita ja saaneet siitä merkiksi lukemattomia SM-mitaleja.

Pelaajien lisäksi menestyneiden joukkueiden tärkeinä jäseninä Tappara Hall of Fameen on nimetty päävalmentajana meritoitunut Rauno Korpi sekä kuudella eri vuosikymmenellä edustusjoukkueen huoltajana toiminut Jarmo Männistö.

Tappara on jääkiekon lisäksi myös taitoluisteluseura. Tapparan taitoluistelun kirkkaimpana sanansaattajana maailmalla on liikkunut Kiira Korpi, joka on myös ansainnut paikan Tappara Hall of Famessa.

Hall of Fameen uusia jäseniä vuosittain

Tappara Hall of Fame kasvaa jatkossa vuosittain. Valinnoista vastaa toimikunta, johon kuuluu Tappara ry:n ja Tamhockey Oy:n johtoa, pelaajien edustaja sekä erikseen määräajaksi nimettävä ulkopuolinen valitsijataho.

Valituista pelaajista on tehty myyntiin tuleva 29 korttia käsittävä sadan kappaleen numeroitu keräilykorttisarja.

Tappara Hall of Famen erikoispaidat

Tappara Hall of Fameen valitut henkilöt saavat erityiset pelipaidat, joissa rinnassa on Hall of Famen tunnuksella varustettu Tappara-merkki. Näitä pelipaitoja ei luonnollisestikaan ole saatavissa mitenkään muuten kuin kunniagallerian valinnan yhteydessä.

Tapparan Liiga-joukkue puolestaan pelaa perinteitään kunnioittaen lauantain Jukurit-ottelun ensimmäisen erän TBK:n logolla varustetulla pelipaidalla. Nämä pelipaidat huutokaupataan ja huutokaupan tuotto lahjoitetaan Ville Niemisen stipendirahastoon. Tappara ry:n ja Ville Niemisen jo 1997 perustamasta rahastosta jaetaan vuosittain tukea vähävaraisten Tapparan junioripelaajien tukemiseen.