TBK nousi ensimmäistä kertaa historiansa aikana Suomen mestariksi, karkeasti ottaen 20 vuotta seuran perustamisen jälkeen ja 10 vuotta mestaruussarjaan nousun jälkeen. Se pääsi loppuotteluihin voittamalla oman kuuden joukkueen lohkonsa rasitteenaan kaksi tasapeliä ja yksi tappio. Ratkaisuksi nousi se, että TBK voitti kummassakin keskinäisessä ottelussa kovimman haastajansa TPS:n, Tampereella 7-5 ja Turussa 4-0. Alkulohkon ainoa tappio tuli kolmanneksi sijoittunutta HPK:ta vastaan.

Finaalipelien vastustaja oli Hämeenlinnan Tarmo, joka ei ollut omassa alkulohkossaan hävinnyt yhtään ottelua ja menettänyt vain yhden pisteen tasapeliin. Äärimmäisen tiukoissa loppuotteluissa TBK sai pidettyä hämeenlinnalaisten pelätyn mutta ilman “Ku”-osaansa (Keijo Kuusela) pelanneen Ka-Ku-Ti -ketjun aisoissa ja oli kahdesti parempi, molemmilla kerroilla niukasti vain yhdellä maalilla.

Ensimmäisen loppuottelun sankari oli isokokoinen Lauri Silván, joka kiemurteli kertaalleen maalintekoon oman maalin takaa saakka ja syötti vielä yhden osuman. TBK voitti pelin 5-4 Matti Rintakosken lauottua voittomaalin kolmannessa erässä. Toisessa ottelussa Tarmo otti johdon, mutta TBK tuli takaa ohi, kun ensin Erkki Hytönen tasoitti ja pian Teuvo Takala laukoi mestaruuden sinetöineen voitto-osuman jo toisessa erässä, kun kolmas jäi maalittomaksi.

Parhaiten joukkueen tehoista vastasivat Teuvo Takala (12 maalia), Matti Rintakoski (11 maalia) ja Erkki Hytönen (9 maalia). Takala oli myös joukkueen paras pistemies kerättyään yhteensä 16 tehopistettä. Piste- ja maalipörssissä TBK-pelaajia ei ihan kärjessä nähty, mutta Hytönen voitti jäähypörssin 22 rangaistusminuutillaan. Erikoisuus sekin, että toisen TP-V:tä vastaan pelatun ottelun TBK:n kolmannen osuman eli voittomaalin tekijäksi pöytäkirjaan on merkitty “TP-V mies”, eli maali on laskettu omaksi maaliksi.

Maalivahti Gösta Wangel huipensi uransa mestaruuteen ja lopetti peliuransa, mutta hankki itse tolppien väliin työnsä jatkajaksi Esko Niemen. Samoin lopetti kauden aikana vain kahdessa ottelussa pelannut Veikko Kuula. Esko “Sulppi” Luostarinen näyttäytyi ensimmäistä kertaa mestaruussarjakokoonpanossa, ja Ilveksessä kolme perättäistä mestaruutta voittanut puolustaja Ossi Kauppi oli täksi kaudeksi siirtynyt TBK:hon ja aloitti heti toisen kolmen kullan putkensa.

Finaalijoukkueiden perässä pronssia otti TPS.