Tälle kaudelle TBK sai uuden peliasun. Tähän asti vain sinioransseissa pelannut joukkue sai paitaansa mukaan valkoistakin väriä. Samalla pelkistä kirjaimista muodostunut paidan rinnus sai koristeekseen seuran ympyrämallisen logon. Ainakin joku paikallisessa Aamulehdessä yritti juurruttaa joukkueelle myös uutta lempinimeä – mahdollisesti Ilveksen raidallisten ns. ampiaispaitojen innoittamana – kutsumalla TBK:ta “muurahaisiksi”. Lempinimi ei juurtunut.

TBK hävisi yhdeksän joukkueen sarjassa vain yhden ottelun ja päätyi tasapisteisiin Ilveksen ja Hämeenlinnan Tarmon kanssa. Kärkikolmikko voitti toisensa ristiin: Ensin Ilves murskasi TBK:n 13-2, kaksi päivää myöhemmin TBK kaatoi Tarmon 10-6, ja vielä perään Tarmo kukisti Ilveksen 9-4. Lopulta kaikkien saldoksi sarjassa tuli seitsemän voittoa ja yksi tappio.

Kolmesta joukkueesta kuitenkin vain yksi voi olla mestari. TBK pudotettiin ensimmäisenä mestaruuskisasta, koska sen maaliero oli selvästi heikompi kuin kilpakaksikon. Kun mestaruustaistelijat oli saatu karsittua kahteen, ne pelasivat uusintaottelun, jonka Ilves voitti. TBK:n oli tyytyminen toiseen peräkkäiseen pronssimitaliin.

Kauden kolmannessa SM-ottelussa Helsingissä Jarl Ohlson sai HSK-puolustaja Kurt Öhrnelliltä niin kovan tahallisen mailaniskun otsaansa, että lyöjän mailakin katkesi. Ohlson putosi vertavuotana jäähän ja joutui sairaalaan. Öhrnell sai viiden minuutin jäähyn mutta sai jatkaa peliä. Jälkikäteen hänelle kuitenkin langetettiin peräti kahden kuukauden pelikielto, käytännössä siis loppukausi.

Pronssijoukkue teki kauden kahdeksassa ottelussa 67 maalia, mutta kun varsinaisia pöytäkirjoja ei pidetty, maaleista on saatu pelaajien tilastosaldoihin vietyä vain murto-osa. Varmennettuja osumia ja tehoja TBK:sta teki eniten Nils Nummelin, jolle on merkitty 11 maalia ja yksi syöttöpiste.

Ensimmäisen lukuisista TBK- ja Tappara-kausistaan pelasi nyt Matti “Rinuli” Rintakoski, jonka TBK oli “ostanut” Ilveksestä takaamalla miehelle pankkilainan, jonka turvin Rintakoski pystyi perustamaan kuljetusliikkeen. Hän toimikin myöhemmin joukkueen kapteenina ja oli mukana sinivalko-oransseissa väreissä seuraavan 12 vuoden ajan.