Tapparan uudistui voimakkaasti kaudelle 2023–2024 teemalla ”Tappara 2.0”. Pelitavallisen identiteetin uudistus henkilöityi vahvasti heti debyyttikaudellaan parhaana valmentajana palkittuun Rikard Grönborgiin, joka on aiemmin urallaan voittanut päävalmentajana muun muassa kaksi maailmanmestaruutta Ruotsin maajoukkueen peräsimessä. Grönborgin johdolla Tapparan tavoitteena on pelata voittavaa, mutta viihdyttävää jääkiekkoa. Samalla Tapparan visiona on olla jääkiekkourheilun menestyvä edelläkävijä ja Suomen arvokkain, kansainvälisen tason urheiluviihdebrändi.

Huolimatta isosta pelillisestä muutosprosessista, Tappara voitti jo kolmannen kerran peräkkäin sekä Liigan runkosarjan että Suomen mestaruuden kapteeni Otto Rauhalan johdolla. Tappara teki runkosarjassa eniten maaleja (200) ja keräsi 2.05 pistettä per ottelu. Playoffs-sarjat päättyivät otteluin 12–4 Tapparan hyväksi.

Kauden päätteeksi Christian Heljanko valittiin kolmatta kertaa peräkkäin Liigan parhaaksi maalivahdiksi. Lisäksi Heljanko valittiin playoffsien arvokkaimmaksi pelaajaksi sekä All-Stars maalivahdiksi. Heljangon lisäksi All-Stars kenttään valittiin hyökkääjä Anton Levtchi, joka voitti myös pudotuspelien pistepörssin. Veli-Matti Savinainen voitti jo kuudennen Suomen mestaruutensa. Vuoden herrasmiespelaajaksi valittiin puolustaja Veli-Matti Vittasmäki. Tapparassa uransa Suomen mestaruuteen huipentanut Petri Kontiola palkittiin jääkiekkojournalistien vuoden Kiekkoteko- palkinnolla, kiitoksena avoimesta suhteesta mediatyöhön uran huonoina ja hyvinä hetkinä. Mestiksen kauden tulokkaaksi sekä parhaaksi maalivahdiksi valittiin Tapparan sopimuspelaaja ja Tapparan maalille ensi kaudella palaava Paavo Kohonen.

Tapparan pelaajista Vittasmäki osallistui miesten maailmanmestaruuskilpailuihin, samoin kuin Tapparan sopimuspelaaja Konsta Helenius.

Jääkiekon mestarien liigassa CHL:ssä Tapparan kausi päättyi tällä kertaa alkusarjaan, muutosprosessin ollessa syksyllä 2023 vielä pahasti kesken. Tappara oli kuitenkin jo toisen kerran peräkkäin ehdolla vuoden seuraksi Euroopassa. Tappara saavutti osallistumisoikeuden CHL:ään myös kaudelle 2024–2025, ja on koko Euroopan ainoa joukkue, joka on osallistunut sarjaan sen historian jokaisena kymmenenä kautena.

Tapparan U20-juniorit saavuttivat pronssia Jussi Taipaleen valmentamana.

Tappara 2.0 onnistui voittavan jääkiekon lisäksi olemaan viihdyttävää. Kauden aikana Tapparan Liigan ja CHL:n kotiotteluissa kävi ennätykselliset liki 359 000 katsojaa. Liigan runkosarjassa yleisökeskiarvo oli kotiotteluiden korkein (8 490) ja Tappara oli jälleen myös katsotuin vierasjoukkue.

Kannattajakatsomoa laajennettiin kuluneelle kaudelle merkittävästi. Laajennus otettiin hyvin vastaan ja kannattajakatsomo oli loppuunmyyty suurimmassa osassa otteluita. Erityinen kiitos Tappara Fan Clubille yhteistyöstä sekä Sinioranssit-alajaostolle ottelutunnelman luomisesta.

Panostukset ottelutapahtumaan ja teemaotteluihin keräsivät laajasti kiitosta. Tällä sektorilla Tappara kuuluu Euroopan ehdottomaan eliittiin.

Tapparan fanituotteita myytiin laajasti ympäri Suomea sekä Eurooppaa kasvun ollessa yli 20 %. Fanituotemyynnistä vastaava Tappara Sport Oy saavutti ennätysliikevaihdon.

Tapparan sosiaalisen median postauksiin reagoitiin noin 5,9 miljoonaa kertaa tykkäämisillä, jakamisilla ja kommenteilla. Tämä oli selvästi liigaseuroista eniten. Tapparan seuraajamäärä somessa kasvoi viime kaudella +19 %. Kahden edelliskauden yhteenlaskettu kasvuvauhti sosiaalisessa mediassa on Liiga-seuroista kovin.

Mediassa Tappara esiintyi yli 2000 kertaa ja tavoitti televisiossa 130 miljoonaa katsojakontaktia (Lähde: Sponsor Insight - some ja mediaseuranta 2023-2024).

Tampereen katukuvassa kaupunkilaisia ilahdutti laajaa huomiota saanut Tappara-ratikka. Kauden aikana panostettiin myös kausikorttilaisille järjestettyihin tapahtumiin.

Mestaruutta juhlimme näkyvästi keskustorilla järjestetyssä kansanjuhlassa sekä juhlavassa illallistilaisuudessa Nokia Arenalla kutsuvieraiden ja illalliskortin hankkineiden kesken.

Tapparan brändiarvon nousua kuvastaa osaltaan se, että nettihuutokaupassa, harvoin myynnissä olleet, Tapparan osakkeet nousivat peräti 82 euron kappalehintaan, kun osakkeet Tapparan edellisessä osakeannissa maksoivat 50 euroa.

Kauden aikana Tappara otti jälleen yhden askeleen kohti visiotaan olla Suomen arvokkain, kansainvälisen tason urheiluviihdebrändi.

Kauden aikana luotiin ja edelleen kehitettiin useita vastuullisuuteen liittyviä konkreettisia toimintamalleja.

Kauden aikana kutsuimme yhteistyökumppaniemme avustuksella kaikki Pirkanmaan peruskoululaiset Tapparan otteluun. Nämä koululaispelit saavuttivat suuren suosion ja tarjosivat useille lapsille ensikosketuksen liigakiekkoon ja Tapparaan.

Järjestimme Nokia Arenalla myös junioreiden jääkiekkoturnauksia yhdessä Tappara Ry:n kanssa. Tappara on Lastensairaalan sairaalahuvipuiston pääyhteistyökumppani ja lisäksi teemme mm. kiusaamisen vastaista työtä maskottimme Tapsun kanssa. Vähävaraisia kiekkojunioreita tukevalle Tappara tukisäätiölle lahjoitimme mm. paitahuutokaupan tuottoja.

Kaikkiin Tapparan myymiin ottelulippuihin sisältyy ilmainen Tampereen seudun joukkoliikenteen Nyssen matkustusoikeus. Matkustusoikeutta käytettiin kymmeniätuhansia kertoja ja näin vähennettiin merkittävästi liikennepäästöjä, joita Nokia Arenan sijainti keskustassa muutoinkin hillitsee.

Henkilöstömme on sitoutunut noudattamaan Liigan ja Tapparan eettisiä toimintaohjeita. Henkilöstön työvirettä onnistuttiin kohottamaan merkittävästi mm. selkeiden tehtäväkuvausten ja vastuualueiden kautta. Ensimmäistä kertaa järjestettiin myös Tappara Business Forum, jossa teemana oli työhyvinvointi.

Lakien ja säädösten noudattaminen kaikessa toiminnassa on meille oleellista, ja mm. työelämän haastavissa tilanteissa käytämme juridista konsultaatiota oikeudenmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Tapparalla on käytössä myös Whistleblowing-ilmoituskanava.

Tamhockey konsernin liikevaihto nousee ennätystasolle yli 18 miljoonaan euroon, mutta emoyhtiö Tamhockeyn liikevaihto alenee tilikaudella hieman. Taloudellisesti emoyhtiön kausi ei ollut tavoitteiden mukainen ja oli tappiollinen noin 0,2 miljoonaa euroa.

”Tilikaudella ei saavutettu asetettuja taloudellisia tavoitteita. Poikkeuksellisen hyväkään urheilumenestys ei valitettavasti korreloi suoraan tilikauden taloudellisen tuloksen kanssa, koska Liigan huhtikuussa pelattujen välierien ja finaalien lipputulot tilitetään valtaosin Liigalle. Seuralle jäävä 20 % osuus finaalien ja välierien lipputuloista ei aina riitä täysin kattamaan edes ottelun muuttuvia järjestelykuluja, eikä itse pelaamisen ja palkkojen katteeksi jää lipputuloja.

Kärjistäen, huhtikuun palkat joudutaan rahoittamaan aikaisempien kuukausien tuloksella ja muilla tuotoilla. Lisäksi seura sai Suomen mestaruudesta Liigalta palkintorahaa, mutta siitä suuri osa kuluu mestaruusbonuksiin, kansanjuhliin ja muihin mestaruuden tuomiin kuluihin. Saatu Suomen mestarin palkintoraha aleni yli neljänneksellä edelliskaudesta.”, toteaa toimitusjohtaja Mika Aro.

Tilikauden liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttavat myös kertaluontoisten tulojen vaihtelut. Runkosarjan lipunmyyntituotot ja muut myyntituotot taasen ylittivät tavoitteet.

Tapparan yhtiökokous järjestetään elokuun puolivälissä, jolloin julkaisemme tarkemmat taloudelliset tiedot. Alkavan kauden tavoitteet julkaisemme ennen jääkiekkokauden alkua.

Tappara kiittää kaikkia kannattajiaan, kausikortinhaltijoita ja yhteistyökumppaneitaan onnistuneen Tappara 2.0 muutosprosessin mahdollistamisesta. Vahva tukenne mahdollisti uskalluksen lähteä tähän.

Tampereella 27.6.2024

​​​​​​​Tamhockey Oy

Mika Aro
toimitusjohtaja